Media arkailee pää pensaassa
Keskiviikkona palkittiin Vuoden Journalistit. Hyvää työtä ovat kollegat tehneet ja vähän kateellinenkin olen. Itse teen juttuja freelancerina eri tahoille, mutta aika harvoin vapaan toimittajan hommaa kunniakirjoilla muistetaan.
Televisiolähetyksessä korostettiin moneen kertaan
median riippumattomuutta. Kyllä vain - niinhän sen pitäisi olla. Median pitää
pysyä vapaana vallan vahtikoirana.
Kerronpa teille nyt toisenlaisen tarinan mediamaailmasta. Julkaisin äskettäin kirjan nimeltä PIIKKI. Teos on Suomessa ensimmäinen teos, joka käsittelee sikapiikin aiheuttamia rokotevaurioita. Se on aiheeltaan niin uniikki ja ajankohtainen, että jos en olisi itse kirjaani kirjoittanut, yrittäisin tehdä kirjasta nopeasti artikkelin.
Toimittajana minua kiinnostaisi, miten Pandemrixin
uhrit ovat selviytyneet, ja mitä heille kuuluu nyt. Ennen kaikkea minua kiinnostaisi,
miten kävi korvausten kanssa. Minun ei tarvitsisi etsiä edes aasinsiltaa
nykyhetkeen. Tanskasta juuri tulleen tiedon mukaan Astra Zenecan rokote on
aiheuttanut sen verran vakavia haittoja, että rokote on toistaiseksi hyllytetty.
Jep. Lähetin tiedotteita kirjan ilmestymisestä
etukäteen ja jälkikäteen eri medioille. Lähetin viestejä tutuille
toimittajille. Lähetin kymmeniä tiedotteita enkä ole saanut takaisinpäin yhtäkään
viestiä tai puhelinsoittoa.
Otaksunkin, että kirjani on julistettu sanattomalla
sopimuksella pannaan. Se on dissattu, ignoneerattu. Sen aihepiiri ei sovellu
Ylen, Maikkarin, Hesarin tai muiden medioiden agendaan. Ei, koska Suomi on
jälleen kerran suomettunut, tällä kertaa rokotesuomettunut.
Vaikka journalistigaala korosti avoimuutta ja
riippumattomuutta, Suomi on aina vain yhden totuuden maa. Tällä kertaa totuus
on rokotus - vailla rakentavaa, kriittistä keskustelua. Punnitseva keskustelu
on ilmeisen mahdotonta, sillä minut on heitetty samaan kaatopaikkasäkkiin
kulkutautimyönteisten salaliittolaisten kanssa.
Millainen kirjani sisältö sitten on? Piikki perustuu
haastatteluihin ja oman perheemme tarinaan. Nimittäin yksi sairastuneista
lapsista oli meidän poikamme. Kirjan sisältöä ei voi siten pitää salaliittojen
tai mielikuvituksen tuotteena.
Kirjassani kysyn, miksi Suomessa ei ole vieläkään hoitopolkuja
ja korvausjärjestelmää rokotehaittojen varalta. Läheskään kaikki rokotteiden
uhrit eivät ole hoiva- tai korvausjärjestelmän piirissä. Monet heistä ovat
suorastaan heitteillä.
Tällä hetkellä terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole
esimerkiksi velvollisuutta raportoida Fimealle kohtaamistaan rokotehaitoista.
Uutisen paikka olisi jo tämäkin seikka.
Aikaa järjestelmän luomiseen edellisen vahingon
jäljiltä olisi kyllä ollut, mutta viranomaiset pistivät päänsä pensaaseen. Miksi
media sitten laittaa pään pensaaseen? Mitä se pelkää? Toruja Hanna Nohynekiltä
ja Sanna Marinilta? Ei voi olla totta, eihän?
Asiassa vaikuttaa lääketeollisuuden liiketoimintalogiikka. Siinä logiikassa terveet eivät tarvitse eivätkä osta lääkkeitä, edes valtion laskuun. Jollain tavalla täytyy lisätä sairastuvuutta ja siihen on monia keinoja. Vinoutuneet ruokailutottumukset eli vaikka viralliset ruokalautaset olisivatkin pääasiassa melko terveelliset, voidaan koukuttavilla kemikaaleilla varmistaa, että esim. tupakointi jatkuu mahdollisimman kauan, hiilarihampurilaisilla varmistetaan, että sokerihumala ei koskaan pääty vaan lisääntyy vain sillä suuri osa elää ruokailunautintovetoisesti, jossa ei säästellä ruoan määrästä mutta samalla kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota ruoan laatuun.
VastaaPoistaSitten se toinen keino on rokotteet. Maailman rokotetuimmassa maassa on likipitäen maailman tai ainakin teollistuneen maailman sairaimmat ja autistisimmat lapset. Amishit rokottavat vähemmän ja sairastuvat autismiinkin selvästi vähemmän. Siten voi epäillä, että kokonaisrokotehaitallisuus on aiheuttanut tai ainakin edesauttanut monien erilaisten autoimmuunisairauksien yleistymistä.
Silti moni asia vaikuttaa, yleinen kemikaalikuorma, erilaisista rakennusmateriaaleista haihtuvat haitalliset kaasut, palosuoja-aineet, huonosti tutkitut nanomateriaalit ja muut uutukaiset kehitelmät, geenimanipuloitu ruoka joka esim. glyfosaattijäämineen tappaa suolistosta bakteereita ja kyseenalaistaa immuunipuolustusta, koska bakteerit ovat siinä oleellinen osa, samoin kuin tietysti ruoansulatuksessa, mikä kiertyy huonoon ravintoainetalouteen ja edelleen myös siihen immuunipuolustukseen.
Kliinisteollinen lisäaineruoka ja suoraan kehoon ruiskutettavat haitta-aineet yhdessä monien muiden haittojen kuten haitallisten langattomiin tiedonsiirtotekniikoihin liittyvien säteilyjen kanssa aiheuttavat sellaista stressiä elimistössä, että joutuu oikeasti tarkkailemaan itseään ja elintoimintojensa kuntoa jatkuvalla syötöllä, joka päivä. Ja jos jokin ei toimi, täytyy epäillä jokaista mahdollista tekijää, kokeilla poistaa tai ainakin vähentää vuorotellen yhden tai useamman tekijän vaikutusta, jotta voi päästä selvyyteen mikä ehkä on kamelinselkää taittavana lisänä - jolloin tilanteen voi korjata ilman lääkkeitä.
Samasta terveydelle tuhoisan liiketoiminnan pönkittämisestä kertoo se, että lääkkeettömästä elämästä kertovaa kirjaa mollataan 'tiedemiesten' voimin monesta tuutista. Kuin ruoka ei olisi se kaikkein merkitsevin tekijä, jolla terveydestään voi pitää huolta.
Vielä pieni laskelma. Jos piikityksen seurauksena Suomen kokoisessa maassa 1000 henkilöä (mikä on aika vähän, jos koko kansa piikitetään) joutuu elinikäiselle lääkitykselle ja yhden henkilön vuotuiset lääkekulut ovat vaatimattomat 2000 euroa, tekee se 50 vuoden ajalta kaikkien tuhannen kohdalla 100 miljoonaa. Jos piikitetään 500 miljoonainen väestö, kokonaispotti onkin huimat 10 miljardia. Jos saadaan piikitetyksi melkein koko maailma eli 5 mrd, summa on 100 miljardia.
Onko sellaista liikemiestä, joka tilaisuuden tullen suostuisi olemaan sijoittamatta moiseen lisäpottiin jos se samalla tarkoittaa, että piikin kehityskustannukset saadaan pidettyä pienempinä kun ei tarvitse niin tarkkoja turvallisuustutkimuksia - ja lopulta siis ansaitaan paitsi itse rokotteista niin myös 'jälkihoitoon' tarvittavista lääkkeistä?