Pelastakaa edes lapset
Viime viikkoina olen saanut useita uusia pilkkanimiä. Olen rokotedenialisti, rokotefoobikko ja salaliittoteoreetikko. Olen vieläpä hörhö, kuten toimittaja Sanna Ukkola meitä rokotteisiin kriittisesti suhtautuvia Iltalehden kolumnissaan nimitti.
Pitäisikö näistä ylentävistä kunniamaininnoista kiittää?
Kyllähän ne syvältä riipaisevat. Kaiken sen jälkeen, mitä olen nähnyt, kuullut ja itse kokenut. Sen kaiken jälkeen, mitä olemme tehneet perheenä auttaaksemme lastamme ja muita vakavassa tilanteessa olevia.
Olen seurannut kolme kuukautta mielenkiinnolla reaktioita Piikki-kirjaani kohtaan. Piikkihän kysyy, kuka kantaa vastuun, kun rokotevahinko tapahtuu.
Maaliskuussa ilmestynyttä kirjaa on mennyt kohtalaisesti kaupaksi, kiitos kaikille tilaajille. Kirjastot ovat ottaneet Piikkiä valikoimiinsa, vaikka ei sitä juuri hyllyissä näy. Esimerkiksi Helsingin seudun kirjastoissa Piikin saa vain varaamalla.
Kun ryhdyin kirjaani suunnittelemaan, ei ollut mitään tietoa koronasta tai koronarokotteista. Päätin kirjoittaa Piikin jo lähes kymmenen vuotta sitten, kun perheeni oli toipunut hiukan Pandemrix-sikapiikin vakavista seurauksista.
Melkoinen yhteensattuma oli, että kirjan lopullinen valmiiksi saattaminen tapahtui sitten samoihin aikoihin, kun ihmiskunta sai riesakseen koronan.
Pandemrixin aikaisista tapahtumista ja rokotuksen jälkiseurauksista ei ole ilmestynyt Suomessa tätä ennen yhtään dokumenttikirjaa.
Mediaa ei Piikin ilmestyminen kuitenkaan kiinnostanut. Jopa aiemmin kirjoittamani kyläkirjat ovat saaneet lehdissä palstatilaa, vaan ei ajan hermolla oleva Piikki.
Median kommentit ja suhtautuminen tiedotteisiini ovat olleet tylyjä. Koronan keskellä rokotteiden ongelmallisuus leimataan hörhöjen puheeksi. Tätä mantraa toistavat Helsingin Sanomat, Yle ja koko muu mediakenttä.
Toinen median menettelytapa on vaikeneminen. Media sulkee palstansa kriittiseltä keskustelulta ja rokoteongelmilta, mutta kuinka kauan se enää onnistuu?
Media liputti aikoinaan myös sikapiikin puolesta, kunnes käänsi kelkkansa pikaisesti sen jälkeen, kun piikin kauheudet alkoivat tulla esiin arvostettujen asiantuntijoiden taholta. Mistä löytyisi nyt asiantuntija, jolla olisi tarpeeksi eettistä selkärankaa puhaltaa peli poikki?
Nythän on toistumassa sama kuin 12 vuotta sitten: koronarokote on aiheuttamassa haittavaikutuksia kuten Pandemrix aikanaan. Onneksi lapsia ei ole vielä piikitetty. Voisiko media herätä tällä kertaa ennen lasten piikitystä?
Aamulla valmistelin täytekakkuja nuorimman lapseni ylioppilasjuhlia varten. Samalla ajattelin niitä rokotteesta sairastuneiden perheitä, joissa ei ole voitu valmistella lapsille minkäänlaisia valmistujaisia. Ajattelen perhettä, jossa kaksi lasta joutui jättämään koulut kesken rokotevamman tähden. Tai sitä perhettä, jossa huippulahjakas lapsi taantui vaikeasti kehitysvammaiseksi saatuaan sikapiikin.
Tällaisia perheitä on satoja. Tunnen jopa omantunnon pistoksen siitä, että oma rokotepiikistä sairastunut lapseni on selvinnyt jaloilleen. Vaikka ei tullut lyyraa äidin rintaan, olosuhteisiin nähden hänen polkunsa aukeni kohti tulevaisuutta.
Vetoan jokaiseen, jonka lähipiirissä on lapsia ja nuoria. Älkää antako heitä koronarokotteelle alttiiksi. Kaikki koronarokotteet ovat edelleen kaupan ehdollisilla myyntiluvilla. Niiltä puuttuu pitkäaikaisseuranta ja ne sisältävät ainesosia, jollaisia ei "entisajan" rokotteissa ole.
Modernien piikkivarianttien vauriot eivät ilmene heti. Siksi minua kauhistuttavat rokotuksen jälkeiset riemunkiljahdukset sosiaalisessa mediassa: jihuu, ei tullut mitään, vain vähän punotusta. Olen ehkä ilonpilaaja, kun sanon, että piikkien seuraukset voivat tulla viiveellä. Ne voivat ilmetä vasta vuosien kuluessa, kun rokoteteknologia tekee vähitellen tuhoaan elimistössä. Edelleen, lähes 12 vuotta sikapiikin jälkeen, tehdään diagnooseja, jotka juontuvat Pandemrix-rokotteesta!
Hyvä ystävä. Johtavat viranomaiset eivät rohkaise sinua varomaan piikkiä, koska pelissä on niin paljon - kokonainen maailmantilanne. Tavalliset rokotuspisteiden työntekijät eivät tiedä asioista kovin paljon - he tekevät vain työtään. Siksi heiltä on turha kysellä.
Kuunnelkaa niitä, joilla on kokemusta rokotusvammoista.
Minä esimerkiksi laitan itseni likoon ja otan hörhön leiman otsaani sen vuoksi, ettei enää kenenkään lapsen ja nuoren tarvitsisi menettää elämäänsä ja tulevaisuuttaan turhien lääkekokeilujen vuoksi.
Jos olet jo piikkisi hakenut ja saanut siitä haittavaikutuksia, kirjauta vammat pikaisesti potilastietoihisi ja tee haittailmoitus. Näiden dokumenttien avulla sinun on helpompi vaatia jatkossa tarpeen tullen korvauksia. Älä siis jää tuleen makaamaan. Näin neuvon sikasodan veteraanin äitinä.
Kiitos kirjasta
VastaaPoistaPäivi Ketolainen
VastaaPoistaOlet hyvällä ja oikealla asialla!
En ole vielä ehtinyt lukea kirjaasi!
PoistaKuulin kirjastasi IL:n yleisökommetti osiosta. Ihmettelin hetken miksi en ole tästä kirjasta kuullut, mutta kuten toisessa kirjoituksessasi totesit Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan ja tällä kertaa se on rokote.
VastaaPoistaMinutkin on niputettu samaan sarjaan rokotevastaisten salaliittoteoreetikkohörhöjen kanssa ja en tunne sinne kuuluvani. Ihmiset pelkäävät negatiivista leimautumista hörhöksi sekä työpaikkojensa puolesta ja se saattaa olla syy ettei uskalleta reagoida nyt vallitsevaan tilanteeseen.
Pandemrix-rokotteen myötä minustakin tuli rokotekriittinen. Suomessa kun alettiin rokottamaan lapsia niin Meksikosta alkoi kantautumaan viestiä, että rokote ei ole turvallinen, siitä sairastuu, jolloin totesin, että me ei rokotetta oteta. Se meinattiin antaa lähes puoliväkisin lapsille koulussa, mutta onneksi ilmoittivat siitä paria päivää aiemmin, jolloin pystyin sen estämään. Mutta sairastuimme siitä silti, välillisesti ja sitä ei usko kukaan enkä pysty todistamaan sitä mitenkään. Lapseni eskariryhmä rokotettiin kokonaan paitsi minun lapseni. Muutama tunti rokotuksesta puhelin soi ja hätääntynyt opettaja soitti, että lapsi pitää tulla hakemaan pois, koska on kuumeessa niin kuin koko eskariryhmä. Ihmettelin asiaa ja hän kertoi, kaikki lapset paitsi sinun ovat saaneet rokotteen ja ovat nyt kuumeessa. Sairastimme kaksi viikkoa. Kaikki klassisen sikainfluenssan oireet. Itse sain jälkitaudiksi poskiontelotulehduksen ja kesti 3kk:tta, että tunsin olevani kunnossa. En ole rokotteita vastaan, niillä on tehty myös paljon hyvää, mutta tästä Koronarokotteesta tiedetään liian vähän ja pitkäaikaisista vaikutuksista ei tiedä kukaan.
Kuulin tänään ensimmäistä kertaa kirjastasi. Menee tilaukseen, kiitos kun kerrot tarinasi. Seurasin silloin 10v sitten pandemrix-tiedotusta. Kaikki silloiset rokotteen ylistyspuheet on siivottu netistä pois. Näin se virallinen totuus muuttuu kun faktat tukevat julki. Ilman kaltaistesi ääntä ei olisi koskaan tullut. Rokotevastaisen ja hörhön leima on käsittämätöntä.
VastaaPoista